Ostovoima on pudonnut merkitsevän paljon vuoden 2021 huhti-kesäkuusta alkaen energiakriisin ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. Alimmillaan ostovoima oli alkuvuodesta 2023, jolloin se oli noin 8,2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisiä.
Suomessa monien ihmisten suurin varallisuuserä on asunto. Asuntojen arvonalennus köyhdyttää koko kansakuntaa ja jakaa ihmisiä liiaksi voittajiin ja häviäjiin. Suomessa on noin 2,8 miljoonaa vakinaisesti asuttua asuntoa.
Etä- ja hybridityö ovat yleistyneet nopeasti työelämässä.
Kuntajohtamisen yksi keskeinen osa on se, minkälaiseen johtamismalliin kuntajohtaminen perustuu.
Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on n. 40 prosenttia. Se on hieman alle OECD-maiden keskiarvon. Suomen hallituksen yksi tavoite on nostaa korkeakoulutettujen määrää mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen yksi keino tähän on korkeakoulutuksen kasautumisen vähentäminen ns. yhden opiskelupaikan säännöllä....
Julkisuudessa on esiintynyt viime aikoina varsin negatiivissävytteisiä kirjoituksia talousvaikeuksissa olevista yrittäjistä.
Tarkemmin sanottuna tuo paratiisi ajoittuu aikavälille 26.7.-11.8.2024 ja kattaa urheilullisen osuuden.
EU-vaalit eivät ole perinteisesti kovin paljoa kiinnostaneet suomalaisia. Edellisissä vuoden 2019 EU-vaaleissa suomalaisista äänioikeuttaan käytti vain 40,8 prosenttia. Aikaisemmin on nähty vieläkin alhaisempia lukuja. Koko EU:n keskiarvo vuona 2019 oli 50,6 %.
Yhteiskunnallinen keskustelu on ollut erityisesti viimeisen vuoden ajan hyvin repivää eikä se mielestäni ole ratkaisukeskeistä eikä hedelmällistä. En myöskään usko, että se johtaa mihinkään erityisen hyvään.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi alkuvuodesta, että Suomen ikärakenne on maailman toiseksi vanhin ja vanhushuoltosuhde EU:n toiseksi korkein.