Ostovoimasta puuttuu edelleen voima

Ostovoima on pudonnut merkitsevän paljon vuoden 2021 huhti-kesäkuusta alkaen energiakriisin ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. Alimmillaan ostovoima oli alkuvuodesta 2023, jolloin se oli noin 8,2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisiä.

Olen seurannut eri medioiden uutisointia yleisesti taloudesta jo kauan. Mielestäni viime vuosina talousuutisointi on ollut pääsääntöisesti ylioptimistista. Lähinnä on pitkin matkaa arvioitu, että lyhyen ajan kuluessa Suomen talous elpyy ja ostovoima paranee.

Tietysti tulos riippuu aina siitä, mihin vertaa. Jos nyt vertaa noin vuoden takaiseen, niin pientä nousuvirettä saattaakin olla havaittavissa. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisen palkansaajan ostovoima oli vuonna 2023 alimmillaan 15 vuoteen.

Ostovoimaa ja ylipäätään taloudellisia lukuja pitäisi tarkastella hieman pidemmällä aikavälillä kuin vuoden aikajänteellä.

Aikaisemmin uutisointi oli mielestäni realistisempaa kuin viime aikoina. Mitä realistisempi tilannekuva sitä paremmin tulevaan voi valmistautua ja myös ennuste tulevasta on helpompi saada osumaan kohdilleen. Ylioptimistinen ennustaminen on johtanut myös siihen, että talousennusteita muutetaan pitkin vuotta huonompaan suuntaan.

Yhteensä inflaatio on syönyt suomalaiselta palkansaajalta noin kahden kuukauden palkan verran elintasoa viimeisen reilun kolmen vuoden aikana.

Kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa 2020-luvulla 18,6 prosenttia. Osa päivittäistavaroista on jopa viidenneksen kalliimpia kuin kaksi vuotta sitten. Esim. siipikarjan liha, juusto ja lemmikkien ruuat ovat nousseet noin 20 prosenttia vuodesta 2022.

Ostovoima on heikentynyt myös siksi, etteivät palkat ole pysyneet hintojen nousun perässä. Osalla aloista palkat ovat kuitenkin nousseet nopeammin kuin toisilla aloilla.

Ostovoimaa on syönyt hintojen nousun lisäksi asuntolainojen korkojen nousu vuodesta 2022 lähtien.

Vuonna 2025 saattaisi viimein olla toiveita, että ostoheikkous alkaisi hiljalleen kääntyä ostovoimaksi.

Tämän mahdollistaa hintojen nousun hidastuminen. Korotkin ovat laskeneet selvästi. Inflaatio on tällä hetkellä 1 %, ja asuntolainojen suosituin 12 kuukauden euribor on kuluneen syksyn aikana painunut reilusti alaspäin ollen tällä hetkellä n. 2,4 %. Vuoden 2024 alkupuoliskolla oltiin vielä neljän prosentin tuntumassa.

Suurin osa kotitalouksista on karsinut menojaan eli kuluttanut vähemmän. Myös siitä on tullut Suomen talouteen negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Sitä myötä myös monien kotimarkkinoilla toimivien yritysten tulokset ovat huonontuneet ja niiden työllistämismahdollisuudet ovat heikentyneet.

Toivon erinomaisia neuvottelutaitoja työehdoista neuvoitteleville niin palkansaaja- kuin työnantajapuolen edustajille. Useilla aloilla kohtuullisille palkankorotuksille on hyvät perusteet. Lakkoiluun meillä ei kuitenkaan ole varaa. Niiden aika on ohi. Ratkaisut on löydyttävä muilla keinoilla. Toivon asioihin ratkaisukeskeisyyttä.