Tulevien hyvinvointialueiden päättäjät paljon vartijoina

07.02.2022

Maaliskuun 2022 alussa työnsä aloittavien hyvinvointialueiden palveluihin on varattu n. 20 miljardia euroa valtion verovaroja. Tulevien hyvinvointialueiden osalta on kuitenkin vielä useita avoimia kysymyksiä.

Koko uudistuksen tarkoitushan on järjestää sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut sekä pelastustoimi järkevästi ja julkisen talouden kannalta kestävästi. Oleellista on eri alueiden asukkaiden palveluntarve. Se on myös valtion rahoituksen perusta. Uusien aluehallintojen ja -valtuustojen pitäisi kyetä suunnittelemaan ja takaamaan riittävä sote-palveluiden laatu ja saatavuus.

Edessä on ennusteiden mukaan myös paheneva pula osaavasta hoitohenkilökunnasta. On arvioitu, että jo reilun viiden vuoden päästä tarvittaisiin jopa 100 000 uutta hoitajaa alalle. Työikäisten määrän sen sijaan on ennustettu laskevan seuraavien vuosikymmenten aikana Suomessa.

Vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Kuluvan vuoden aikana pitää mm. luoda hyvinvointialueiden hallinnot, tehdä henkilöstösiirrot ja tietojärjestelmien muutokset. Lisäksi on tehtävä hyvinvointialueiden johtajavalinnat ja päätettävä strategiasta. Hyvinvointialueiden onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on, että alueiden johtajavalinnoissa onnistutaan.

Hyvinvointialueille siirtyy 10 000-15 000 tietojärjestelmää, ja Suomen historian suurin henkilösiirto käsittää n. 170 000 henkilöä. Tämän jälkeen jossain vaiheessa seuraavat henkilökunnan palkkaharmonisoinnit. Valtiovarainministeriön arviot harmonisoinnin kustannuksista ovat 124-434 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on esitetty tuplasti suurempiakin laskelmia.

Keski-Uudenmaan pitäisi olla kohtuullisen hyvissä lähtökohdissa sote-uudistuksen osalta, koska täällä on jo ollut sote-kuntayhtymä käytössä joitakin vuosia. Siitä huolimatta Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan, esim. hallinto, talous- ja tukipalveluista on joulukuussa 2021 ollut Keski-Uudellamaallakin valmiina vasta 16 %, johtamisesta 8 % ja ICT:stä 13 %. Paljon on työtä Keski-Uudellamaallakin siis vielä edessä.

Toivotan kaikille uusille aluevaltuutetuille, aluejohtajille ja muille päättäjille viisautta tehdä järkeviä ja kestäviä ratkaisuja.