Uudistukselle on tarvetta

TE-palvelut 2024 -uudistuksessa siirretään TE- eli työ- ja elinkeinopalvelut paikallistasolle ja se kuuluu osana Suomen hallituksen työllisyystoimien kokonaisuuteen. Uudistuksen tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kestävällä tavalla kasvua ja hyvinvointia Suomessa.

Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025.

Uudistusta perustellaan myös sillä, että TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi henkilö- ja yritysasiakkaita. Nähdään, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, niin palvelut tukevat paremmin nopeamman työllistymisen tavoitetta.

Kohtaanto-ongelman ratkaisu on uudistuksen keskiössä yritysten kasvun turvaamiseksi. Kuntien ja alueiden paikallistuntemuksen ansiosta työn ja tekijöiden kohtaamisen uskotaan tehostuvan.

Alueet voivat myös kehittää palveluja omien kuntalaistensa ja paikallisten yrittäjien tarpeisiin sopiviksi, mikä lisää kuntien ja alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, jolla pyritään kannustamaan niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Uudistuksella arvioidaan saavutettavan 
7 000–10 000 lisätyöllistä.

22.11.2023 tilanteen mukaan muodostuvia työllisyysalueita olisi tulossa Suomeen 44.
Keski-Uudenmaan työllisyysalueen muodostavat Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.

Kunnille siirtyvät TE-palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan 100 prosentin valtionosuus.

Itse näen tämän TE-palveluiden paikallistasolle viennin lisäksi suuriksi työllisyyteen vaikuttaviksi kysymyksiksi jatkuvan oppimisen, +55-vuotiaiden työllistymisen edistämisen sekä yksinyrittäjien rekrytointikynnyksen madaltamisen.

Suomessa suurin osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2020 keskimäärin noin 190 000 yksinyrittäjää, mikä vastasi noin 69 prosenttia yrittäjistä.

Suurimpina kasvua rajoittavina tekijöinä yksinyrittäjille nousivat esille seuraavat tekijät: omaa työaikaa ei voi lisätä, työllistämisen kalleus ja riski sekä yrityksen toiminnan henkilöityminen itseen.

Yle uutisoi 11.9.2023, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on monelle yksinyrittäjälle vaikeampi päätös kuin oli aikanaan oman yrityksen perustaminen. Suomessa riittää työlainsäädäntöä ja monet yksinyrittäjät kokevat työlääksi hallita työn teettämiseen liittyvää työlainsäädäntöä.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti maaliskuussa 2022 yksinyrittäjien rekrytointikokeilun, jossa selvitetään rekrytointituen vaikutuksia yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Kokeilussa tutkitaan, madaltaako palkkakustannuksiin maksettava rahallinen tuki rekrytointikynnystä. Tavoitteena on synnyttää uusia työnantajayrityksiä ja näin edistää yritysten kasvua ja työllisyyttä. Toiveikkaana odotan kokeilun arviointia, jonka pitäisi valmistua keväällä 2024.