Talouden vaaranmerkit täytyy tunnistaa
Länsimaiden on ollut välttämätöntä määrätä Venäjälle pakotteita ja pyrkiä nopeasti eroon venäläisestä energiasta. Se on kiihdyttänyt Suomessa ja muualla Euroopassa inflaatiota. Energian, elintarvikkeiden ja monien muidenkin tuotteiden hinnat ovat nousseet epävarmuuden lisäännyttyä.
Korkea verotus ja inflaatio syövät huolestuttavaa vauhtia kuluttajien ostovoimaa. Vienti Venäjälle on valtaosin loppunut, mikä osaltaan on heikentänyt talouden kasvuennusteita. Jotkut ekonomistit ovat jo varoittaneet kohonneesta stagflaation riskistä. Lisäksi Suomen valtio on velkaantunut tuntuvasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tänä vuonna valtio ottaa n. 7,6 miljardia euroa lisää velkaa.
1990-luvun alkupuolen laman aikaan Suomi ei lopulta saanut enää lainaa, ja julkista taloutta täytyi sopeuttaa. Tällä hetkellä Suomen valtio saa kyllä lisää lainaa. Ennen finanssikriisiä vuonna 2008 Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli n. 28 %. Vuoden 2021 lopussa tuo vastaava luku oli yli 50 %. Valtionvelka maaliskuussa 2022 oli n. 24 000 euroa per asukas. Suomi ei päässyt tuolloin vuoden 2008 jälkeen samanlaiselle talouden kasvu-uralle, kuten esim. Ruotsi, Norja ja Tanska pääsivät. Myös työllisyysaste on ollut Suomessa heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa jo pitkään.
On ollut perusteltua lisätä valtion rahoitusta koronakriisin tuomiin lisämenoihin, maanpuolustukseen, turvallisuuteen sekä huoltovarmuuteen. Jossain kohtaa pitäisi kuitenkin löytyä keinoja menojen sopeuttamiseen. Suomen nykyinen hallitus ei löytänyt juuri muuta säästökohdetta kuin Suomen jo valmiiksi huonokuntoisen tiestön. Onko esim. näin mittava sote-uudistus aivan välttämätöntä toteuttaa juuri nyt korona- ja turvallisuuskriisin keskellä?
Talouden kasvua ei ole saatu riittävästi aikaiseksi ja verotus on jo aika lailla maksimissaan, joten on otettu lisää velkaa. Olisi aivan välttämätöntä, että Suomi saisi ylläpidettyä talouskasvua, jotta velkaa päästäisiin joskus myös lyhentämään. Siihen auttaisi ainakin, jos yrittäminen Suomessa tehtäisiin nykyistä kannattavammaksi ja parannettaisiin työllisyystoimia. Työn tekeminen ja vastaanottaminen pitäisi saada kaikissa tilanteissa kannattavaksi.