Suuruuden ihannointi on syytä lopettaa
Kotikunnassani Tuusulassa on tällä hetkellä eri kokoisia kouluja, mikä on rikkaus ja yksi kunnan veto- ja pitovoimatekijöistä. Tuusulan mittavan palveluverkkouudistuksen syynä on huonokuntoiset ja sisäilmaongelmista kärsivät koulut/päiväkodit; ei niiden koko.
Isoja ja pieniä kouluja ei pidä verrata toisiaan vastaan. Alakoulu (1.-6. lk) pitäisi rakentaa lähikouluperiaatteella ja alueen suunnitellun asukaspohjan mukaan. Lähikoulu on n. 0-3 km päässä kotoa. Esim. 10 kilometrin päässä oleva koulu voi olla lähin koulu, mutta se ei varmuudella ole enää lähikoulu. Lähikouluperiaatteeseen kuuluu myös, että suurin osa oppilaista voi kulkea koulumatkan jalkaisin tai pyöräillen.
Suomessa koulujen kokoa on kasvatettu viimeisten vuosikymmenien aikana säästösyillä perustellen, mutta koulujen kustannukset ovat itseasiassa nousseet koko ajan. Peruskoulujen määrä on puolittunut samalla kun koulujen koko on kaksinkertaistunut. Tilastokeskuksen mukaan samalla myös perusopetuksen reaalimenot ovat kasvaneet 9 % vuosina 1995-2017. Suuruus ei ole tuonut säästöjä yleisellä tasolla.
Koulutuksen arviointineuvoston Karvin raportti Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi vuodelta 2018 on nostanut esille, että alle sadan oppilaan ala- ja yläkouluissa käyttäydyttiin luokkahuoneissa selvästi paremmin kuin isoissa yli 500 oppilaan kouluissa.
Suuruuden ihannointi pitäisi saada pois kuntien johtavien viranhaltijoiden toimintaa ohjaavista tekijöistä. Lasten ja nuorten tarpeet ovat jo jääneet suuruuden alle. Nykyään ideologian tai tehorakentamisen pohjalta saatetaan tehdä tila- ja opetusratkaisuja, joita ei välttämättä ole tutkittu riittävästi opetuksen ja oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna. Puhutaan hienoilta kuulostavilla termeillä, kuten moderni oppimisympäristö tai yhteisopettajuus. Moderni oppimisympäristö saattaa joissain tila- ja opetusratkaisuissa tarkoittaa joustavaa oppimisympäristöä, mutta pahimmillaan se voi tarkoittaa samaa kuin avoin oppimisympäristö, jossa voi olla useita opetusryhmiä ja opettajia samaan aikaan. Se ei palvele tarkoitustaan.
Monille alakouluikäisille lapsille oma luokka, oma opetusryhmä ja oma opettaja tuovat turvallisuutta koulupäivään.
Erikoissairaanhoidossa työskenteleviltä ammattilaisilta, kuten psykologeilta, on enenevässä määrin alkanut tulla hälyttäviä viestejä, joissa todetaan nuorten ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden määrän nousseen jyrkästi jo vuodesta 2017 alkaen.
Koulun koko ei vaikuta myöskään esimerkiksi yksinäisten suhteelliseen määrään. Yksinäisyyteen liittyvät syyt ovat muualla. Yleisesti pieni koulu lisää yhteisöllisyyttä ja kaveruussuhteita solmitaan yli vuosiluokkarajojen.
Isoissa ja pienissä kouluissa on omat hyvät puolensa. Koulun koko, hyväkuntoisen rakennuksen ikä tai tilaratkaisut eivät vaikuta oppimistuloksiin itsessään. Sisältö ratkaisee. Opetus tai oppimistulokset voivat olla aivan yhtä hyviä tai heikkoja niin isossa kuin pienessäkin koulussa. Tämä vastakkainasettelu on viimein syytä lopettaa.