Suomen taloutta on tasapainotettava
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) totesi lausunnossaan tammikuussa, että Suomen nykyisten taloutta tasapainottavien linjausten lisäksi Suomen pitäisi tehostaa hyvinvointialueiden toimintaa sekä ryhtyä toimiin valtion tulojen lisäämiseksi. Jälkimmäinen suositus tarkoittaa käytännössä verojen korotuksia.
EU:n finanssipoliittisen "tarkkailuluokan" välttämiseksi julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen eli bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan yhden prosentin alijäämäinen. Suomessa tuo luku on nyt 2,5% alijäämäinen. Jos julkista taloutta sopeutettaisiin n. 0,5% suhteessa BKT:hen vuosittain, niin taloudellinen tasapaino olisi saavutettavissa vuonna 2028.
Suomen julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on tällä hetkellä 73%. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vastaava luku on n. 30%. EU:ssa on maita, joilla tuo suhdeluku on Suomeakin huonompi, mutta toivoisin, ettemme vertaa niihin maihin ja tyydy siihen, että joillain menee vielä huonommin.
Suomen talouden tasopainottamisessa kaikki jäljellä olevat keinot ovat vaikeita ja osuvat joihinkin tai kaikkiin väestöryhmiin. Sopeutustarve on niin suuri, että hallitus joutunee käyttämään kaikkia olemassa olevia keinoja eli menoleikkauksia, veronkorotuksia ja rakenteellisia toimia.
Edellä mainittuja keinoja pitää pystyä käyttämään lisäksi vielä siten, ettei työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamista vaaranneta. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen olisi kaikille eduksi, mutta se ei ole aivan yksinkertaista eikä Suomi pysty kaikkiin ulkoisiin tekijöihin, kuten Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon, vaikuttamaan.
Monille tuntuu olevan helppoa huudella, että hallituksen ehdottamaa toimenpidettä ei saa tehdä. Olisi tärkeää, että vasta-argumentissa tulisi mukana vaihtoehtoinen vaikuttavuudeltaan vastaava toimenpide-ehdotus. Siten voitaisiin päästä sopuisammin eteenpäin. Me olemme kaikki samassa veneessä nimeltä Suomi. Jos vene ui liian syvällä, sen lastia on kevennettävä, koska sen kantokyky ei muuten riitä.
Meneillään olevalle hallituskaudelle (2023-2027) on valtion talousarviossa menojen sopeutuksia toistaiseksi kirjattuna 4 mrd. eurolla. Lisäksi hallitus on linjannut rakennepoliittisia toimia, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista 2 mrd. eurolla.
Alkuvuoden aikana on julkisuudessa esitetty menojen lisäsopeutustarpeeksi noin kolme miljardia euroa. Toivoisin, että julkisella puolella nähtäisiin muitakin vaihtoehtoisia säästötoimenpiteitä kuin lähipalveluiden ja ylipäätään palveluiden karsiminen. Myös hallintoa ja erilaisia hankkeita on voitava tarkastella kriittisesti. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävä on nimenomaan tuottaa erilaisia palveluja kuntalaisille. Se on tuntunut välillä unohtuneen.
Menoleikkausten ja veronkorotusten pohtimisen lisäksi Suomen on pystyttävä lisäämään tuottavuutta. Kehottaisin jokaista pohtimaan oman organisaationsa tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä siltä osin kuin voitte niihin vaikuttaa. Pienistä puroista kasvaa suuri virta.