Peruskoulu läpivalaisuun

Suomessa oli kenties maailman paras koulujärjestelmä. 
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta ensimmäisestä Sivistyskatsauksesta selviää, että 1990-luvulta alkaen oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet ja suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt.

Riittävän rahoituksen turvaaminen suomalaiseen koulujärjestelmään on tärkeää. Erilainen hankeperusteinen rahoitus istuu huonosti peruskouluun.

Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea eikä kaikesta voi syyttää koronaa. Näiden kahden asian taakse vallanpitäjien on ollut helppo mennä viimeisten vuosien aika.

Julkisuudessa on esitetty lukuisia syitä suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulosten laskulle. Syitä onkin varmasti monia.

Kaikkein tärkeimpänä asiana pidän sitä, että opettajille taattaisiin riittävästi aikaa oppilaiden kohtaamisiin. Monelle lapselle ja nuorelle voi olla koko loppuelämän kannalta ratkaisevaa se, onko heillä luotettavia ja turvallisia aikuisia ympärillään. Opettajilla on tässä aivan keskeinen rooli.

Tietenkin päävastuu lasten kasvatuksesta on lasten huoltajilla, mutta elävässä elämässä kaikki ei aina suju oppikirjan mukaan.

Kaikkien lasten kohdalla on erittäin tärkeää varmistaa myös, että he oppivat suomen tai ruotsin kielen kunnolla. Suomen kouluissa on suuri määrä lapsia, jotka eivät osaa mitään kieltä niin hyvin, että esim. luetunymmärtäminen olisi riittävän hyvällä tasolla jatko-opintoja varten.

Näkemykseni ja kokemukseni mukaan vuonna 2016 toteutettu opetussuunnitelmauudistus ei ollut kaikilta osin onnistunut.

Kauniskaan ideologia ja käytäntö eivät aina kohtaa. Pidän inkluusiota nykymuodossaan hyvin vaikeana käytännössä toteutettavaksi. Ohjaajien ja erityisopettajien määrää yleisopetuksessa ei voida lisätä loputtomiin. Mielestäni tarvitaan lisää erityis- ja pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen ryhmiin.

Myös puhelimet pitäisi ehdottomasti ottaa oppituntien ajaksi pois, jotta ne eivät häiritse keskittymistä.

Suomen peruskoulujen määrä on puolittunut 20 vuodessa. Isoissa kouluissa levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä esiintyy tutkitusti enemmän kuin pienissä kouluissa ja sekin vaikuttaa oppimistuloksiin ja lasten hyvinvointiin.

Peräänkuuluttaisin systemaattista tieteellistä tutkimusta siitä, mistä kaikista syistä Suomen oppimistulokset ovat laskeneet merkittävästi vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Ehdottaisin, että muodostettaisiin useita testiryhmiä eri kouluihin valtakunnan tasolla. Ja näiden testiryhmien välillä kokeiltaisiin 1-3 asiaa/ryhmä (opetettaisiin jotenkin eri tavalla tai tehtäisiin asioita eri tavalla systemaattisesti jokin testiajanjakso) ja sen jälkeen verrattaisiin näiden ryhmien oppimistuloksia, kokemuksia jne.

Nähdäkseni neutraali tutkimus on ainoa tapa päästä tarkemmin selvyyteen, millä keinoilla oppimistuloksia saataisiin käännettyä taas parempaan suuntaan. Tarvitaan peruskoulun läpivalaisu.