Paratiisi Pariisissa
Tarkemmin sanottuna tuo paratiisi ajoittuu aikavälille 26.7.-11.8.2024 ja kattaa urheilullisen osuuden.
Nykyaikaisten olympialaisten juuret ulottuvat yli 2500 vuoden taakse antiikin Kreikkaan, jossa järjestettiin panhelleenisiä kisoja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Yksi näistä kilpailuista oli ylijumala Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat.
Paroni Pierre de Coubertia pidetään nykyaikaisten olympialaisten isänä. Hän perusti Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) vuonna 1894. Olympialaisessa peruskirjassa olympialaiset kuvataan pelkkiä urheilukilpailuja suurempana yhteiskunnallisena liikkeenä ja elämänfilosofiana.
Maailman tunnetuin tuotemerkki on olympiatunnuksen renkaat. Olympiatunnus koostuu viidestä toisiinsa yhdistyvästä renkaasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. KOK:n mukaan olympiarenkaat symboloivat viittä maanosaa ja olympian henki yhdistää ne toisiinsa.
Ensimmäiset nykyajan kesäolympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat aluksi osallistua vain amatöörikilpailijat. Vuonna 1988 myös ammattiurheilijat saivat muutamaa lajia lukuunottomatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin.
Useimpiin lajeihin otettiin käyttöön karsintarajat vuonna 1960. Jokainen Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaa saa silti lähettää olympialaisiin yhden urheilijan, vaikkei karsintarajaa olisikaan saavutettu. Tällä halutaan edistää olympiahenkeä.
Olympiahengen vetovoima ei kuitenkaan aina ole riittänyt yhdistäväksi tekijäksi. Useat maat ovat vuosien saatossa boikotoineet kesäolympiakisoja. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun sekä Suezin kriisiin ja vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon. Vuonna 1980 Yhdysvallat boikotoi Moskovan kisoja Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan vuoksi ja vuoden 1984 Los Angelesin kisojen boikotti oli Neuvostoliiton vastatoimia vuoden 1980 boikotille.
Tämän vuoden olympialaisiin KOK sallii erityisehdoin joidenkin venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osannoton kilpailuihin, mutta ilman kansallistunnuksia Ukrainan sodan takia.
Tämä on kolmas kerta, kun Pariisi saa järjestettäväkseen kesäolympialaiset. Aikaisemmin Pariisissa on kisattu olympilaisten merkeissä vuosina 1900 ja 1924. Sata vuotta sitten vuonna 1924 järjestetyt kilpailut Pariisissa olivat Suomen olympiahistorian huippuhetki, kun juoksijalegendamme Paavo Nurmi toi Suomelle viisi kultamitalia. Nurmi pitää olympialaisten kaikkien aikojen menestystyneimpien urheilijoiden listan sijaa kolme edelleen nimissään.
Maailman poliittisista myrskyistä huolimatta tulevat olympiakisat Pariisissa ovat taatusti niin urheilijoiden kuin penkkiurheilijoidenkin paratiisi. Pariisin kesäolympialaisten 2024 ohjelmassa on 32 lajiryhmää ja 48 lajia.
Olympiakulta lienee tavoitelluimpia ja himotuimpia asioita maapallolla. Huippu-urheilua voitaneen kutsua elämänfilosofiaksi, mutta minulle olympialaiset ovat ennen kaikkea suurista urheilukilpailuista ne suurimmat.