Paluu perusasioiden äärelle
Usein mietin, kuinka hirveitä asioita pitää tapahtua ennen kuin nykyihmisen itsekkäät silmät avautuvat ja ahneus väistyy edes hetkeksi.
Maatalousyrittäjien ahdinko on tiedetty jo pitkään, mutta konkreettisia tuloksia heidän tilanteensa helpottamiseksi ei olla saatu aikaan. Vasta sitten, kun kotitalouselämiä aletaan viedä teuraaksi, ja viljelijät joutuvat miettimään, että pystyvätkö he edes ostamaan enää kylvösiemeniä ja Venäjä sekä Ukrainan vientivilja jää viemättä, päättäjät heräävät.
Kuljetus- ja maatalousyrittäjille energiahintojen nousu voi olla vieläkin kohtalokkaampaa kuin yksityisille kuluttajille. Polttoöljyn ja lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut vuodessa. Tuottajille ei kuitenkaan ole maksettu sen suurempia tuottajahintoja kuin aikaisemminkaan. Kauppa sen sijaan teki viime vuonna ennätystuloksia, kun koronakriisi muutti kuluttajien käyttäytymistä.
En yleensä vastusta vapaata kilpailua tai markkinataloutta mitenkään, mutta mielestäni Suomessa kahden suuren kaupan keskusliikkeen valta on liian suuri. Valta tuo mukanaan myös vastuun. Toivoisin myös kaupalta jotain kohtuullisuutta alkutuottajia kohtaan. Jos alkutuottajia ei ole, niin eihän kaupallakaan ole mitään myytävää ja meille suomalaisillekin saattaa tulla nälkä. Ruuan tuonnin varaan ei kannata nyt kovin paljoa laskea.
Kuluttajat voivat omalta osaltaan kannattaa kotimaista ruuantuotantoa suosimalla merkkituotteita ja välttämällä kauppojen omia ns. halpamerkkejä. Ja tämä koskee nyt kaikkia, niin eläinperäisiä kuin kasvistuotteitakin. Tässä ei ole mitään ideologista eikä sitä pidä tähän nyt sotkea. Nyt on varmistettava aivan perusasiat eli ravinto ja turvallisuus. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.
Suomessa on ollut hyvä omavaraisuusaste leipäviljan, maitotuotteiden ja lihankin osalta. Sen sijaan esim. sokerin omavaraisuusaste vuonna 2020 oli 42 % ja kenties hieman yllättäen esim. omenan vain 17 %. Vetoan nyt kaikkiin osapuoliin; kauppaan, päättäjiin ja tuottajiin, että omavaraisuus pitää turvata oikeastaan keinolla millä hyvänsä. Ratkaisut on löydyttävä. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta. Koronakriisi oli hyvä testi huoltovarmuudelle. On kuitenkin eri asia, loppuuko kasvomaskit vai ruoka.