Onnea Tuusula - 380 vuotta omaa elämää!

Kotikuntani Tuusula täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 380 vuotta. Tuusulan kappeliseurakunta muodostettiin vuonna 1643. Tuusulan syntymäpäiviä vietetään Tuusula-päivänä 22.7.

Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä Tuusulaan liitettiin useita alueita, kuten Hyrylä, Ruotsinkylä, Lahela, Paijala, Tuomala, Järvenpää, Ali- ja Ylikerava, Rusutjärvi ja Nahkela.

Suomen rautateiden avauduttua liikenteeseen vuonna 1862 radanvarsien kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat. Tämän kehityksen seurauksena vuonna 1924 Keravasta tuli oma kauppala ja vuonna 1951 sama toistui Järvenpään kohdalla.

Tuusulan suurin keskus, Hyrylä, kehittyi suotuisasti kuntakeskuksena muun muassa hyvän sijaintinsa ansiosta pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Hyrylässä toimi myös Helsingin ilmatorjuntarykmentti vuosina 1957- 2006.

Tuusula on Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka käyttää nimitystä kunta.

Vuonna 1980 Tuusulan väkiluku oli 22 412. 40 vuodessa väkiluku on tuplaantunut ollen vuoden 2022 lopussa 40 383.

1800-1900-lukujen vaihteessa Tuusulanjärven ympäristöön muodostui Suomen kaikkien aikojen merkittävin taiteilijayhteisö, johon kuuluivat mm. Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Taiteilijayhteisön jäsenten vaikutus ulottui koko Suomen kansaan ja vaikutti suomalaisen identiteetin muodostumiseen.

Myös kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vietti elämänsä viimeiset ajat vuonna 1872 Tuusulan Rantatien varrella.

Nykyisin Ahola, Ainola, Halosenniemi, Erkkola ja Aleksis Kiven kuolinmökki toimivat museoina.

Tuusula-Seura (perustettu v. 1946) vaalii ansiokkaasti mm. kotiseututietoisuutta ja julkaisee säännöllisesti Aikakirjoja. Aikakirja XXXIII julkaistiin viime vuoden lopulla. Aikakirjoissa kuntalaiset pääsevät itse ääneen ja niissä on paljon ns. hiljaista ja muuten virallisesti dokumentoimatonta tietoa.

Filosofiassa identiteetti tarkoittaa sitä, mikä määrittelee olion ja antaa sille muista erotettavia ominaisuuksia.

Psykologiassa identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä itsestään. Kun ihminen pääsee kokemaan ja pohtimaan erilaisia asioita, hän pystyy valitsemaan niistä itselleen sopivimpia ja identiteetti pääsee kehittymään.

Omaleimaista Tuusulalle on sen moninaisuus. Monille koko ikänsä tai pitkään Tuusulassa asuneille on kehittynyt oma tuusulalainen identiteetti. Tällainen tuusulalaisen identiteetin omaava henkilö, joihin itsekin lukeudun, on sellainen, ettei häntä voi yrittää mahduttaa mihinkään toiseen muottiin. Jos yhteiskunnallisia asioita yritetään liiaksi yhdenmukaistaa, niin törmätään usein tähän identiteettiasiaan. Identiteetti ja yleistetty muotti eivät ehkä olekaan samanmuotoiset.

Kun jokin asia on sisäänrakennettuna ihmiseen, niin se on perustavanlaatuista eikä siitä ole tarkoituskaan "päästä yli", vaan se on nimenomaan pysyvää. Kulttuurinen identiteetti on jäänyt viime aikoina liian vähälle huomiolle yhteiskunnallisessa keskustelussa.