Nokian puhelinten raunioilta kasvuyrityksiin ja bisnesenkeleihin

Suhdanne- ja maailmantilanne jakaa tällä hetkellä yrityksiä voittajiin ja häviäjiin. Useat peräkkäiset kriisit ovat koetelleet erityisesti monia mikro- ja pienyrityksiä, syöneet kannattavuutta ja lisänneet lopettamisia.

Vuosituhannen vaihteessa Suomella sen sijaan meni taloudessa hyvin. Suomen talous oli silloin kuitenkin liiaksi yhden suuren yrityksen - Nokian - varassa.

Fredrik Idestam perusti vuonna 1865 Tammerkoskelle puuhiomon, josta kasvoi 1970-luvulla yksi Suomen suurimmista monialayrityksistä. 1980-luvulla Nokia päätti keskittyä elektroniikkateollisuuteen ja tämän jälkeen matkapuhelimiin. 2000-luvulle mentäessä yhtiö oli kasvanut Jorma Ollilan johdolla maailman ylivoimaisesti suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi.

Nokian merkitys Suomen kansantaloudelle oli valtavan suuri. Vuonna 2000 Nokian markkina-arvo oli 223 miljardia euroa ja se työllisti Suomessa 24 495 ihmistä. Vertailuluvuksi tämän vuoden Suomen bruttokansantuote, joka on n. 280 miljardia euroa.

2010-luvun alussa Nokian asema matkapuhelinvalmistajana mureni kilpailijoiden ajaessa ohi ja lopuksi se myytiin Microsoftille vuonna 2013. Sen jälkeen Nokia on keskittynyt verkkoliiketoimintaansa ja on tälläkin hetkellä liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin yritys.

Nokian saaga on askarruttanut mieltäni. Miten Nokian matkapuhelinbisnestä ei kyetty pitämään Suomen lippulaivana? Siitä on syytä ottaa paljonkin opiksi.

Menneiden haikailun sijaan meidän täytyy suunnata katseemme tulevaisuuteen.
Mistä saisimme Suomeen lisää uusia pikkunokioita kukoistamaan, tuomaan uusia innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja?

Vuoden 2022 lopussa Talouselämä-lehti etsi tietyin kriteerein 15 kiinnostavinta kasvuyritystä.

15 parhaan listalle pääsivät esimerkiksi audiojärjestelmiä ja laitteita kehittävä Neural DSP Technologies sekä mikroskooppiskannereita valmistava Grundium, joka muuten kasvoi Nokian raunioille. Niin ikään listalle noussut Paptic valmistaa muovia korvaavaa kuitumateriaalia ja Kaiko Clothing Company valmistaa ekologisia vaatteita.

Monen eri tahon toimesta on todettu, että erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation edistyminen ovat tuoneet yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen mukaan (06/2023) kasvuyritykset vastaavat merkittävästä osasta talouskasvua ja edustavat 27 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä.

Monille kasvuyrityksille suurin kasvun este on rahoituksen puute. Muun muassa Business Finland ja Finnvera tarjoavat taloudellista tukea kasvuyrityksille. Kokeneet yrittäjät ja asiantuntijat voivat toimia bisnesenkeleinä eli rahoittaa ja jakaa osaamistaan nuoremmille yrittäjille. Bisnesenkelit edustavat kasvollisia ja pitkäaikaisia sijoittajia ja tekevät kasvuyhtiöstä ns. sijoituskelpoisen.

Sijoittaminen kasvuyrityksiin pitäisi tehdä houkuttelevaksi suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.

Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saattaa sekä kasvuyrityksiä että bisnesenkeleitä löytämään toisensa. Se voi tapahtua vaikka leijonan luolassa, kunhan se vain tapahtuu.