Motivaatio on avain oppimiseen

Vuoden 2025 PISA-tulosten perusteella Suomessa lukutaidon lasku on ollut erityisen suurta ja osaamiserot ovat kasvaneet.

PISA-tuloksista käytävässä keskustelussa sekoittuvat usein tutkimuksellinen selitys ja poliittinen tulkinta. Poliitikot joutuvat tekemään ratkaisuja, joten he monesti etsivät syitä, jotka tukevat heidän ideologiaansa.

PISA-tulosten perusteella voidaan sanoa esimerkiksi, että Suomen nuorten matematiikan tulosten keskiarvo on laskenut vuodesta 2006 vuoteen 2022, koska tämä on mitattu tosiasia. Sen sijaan esimerkiksi väite, että tulokset laskivat opetussuunnitelman vuoksi, on tulkinta. Tätä asiaa ei voi suoraan päätellä PISA-aineistosta.

On myös syytä selvittää, mitä PISA tarkalleen ottaen mittaa.
PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n kansainvälinen tutkimus, jossa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista. PISA-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin nuoret osaavat soveltaa tietojaan ja taitojaan todellisen elämän tilanteissa. Nämä taidot ovat merkityksellisiä, koska ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin koulu valmistaa nuoria jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskunnassa toimimiseen.

PISA mittaa pääasiassa kolmea osa-aluetta: lukutaitoa, matematiikan osaamista ja luonnontieteellinen osaamista.

PISA:n lukutaito-osiossa tutkitaan muun muassa, miten hyvin nuori ymmärtää erilaisia tekstejä ja kykenee tekemään johtopäätöksiä lukemastaan.
Lukutaito on avain myös muiden aineiden oppimiseen. Tekoälykään ei korvaa lukutaitoa - päinvastoin.

Mitkä tekijät voisivat selittää oppimistulosten heikkenemistä?

Yleisimmin esillä tutkimuksessa ja arvioinneissa ovat olleet: lukuharrastuksen väheneminen, digitaalisen median vaikutus, oppilaiden välisten erojen kasvu, sosioekonomisten erojen vaikutuksen kasvu sekä oppimisen tuen haasteet.

Älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuvat digitaaliset ärsykkeet ovat mitä todennäköisemmin vaikuttaneet heikentävästi lasten ja nuorten keskittymiskykyyn.
Mielestänin yksi iso askel parempaan suuntaan on ollut kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivien aikana.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta oppistulokset saataisiin käännettyä parempaan suuntaan?

Opetushallitus toteaa tiedotteessaan (10.9.2026), että perustaitoihin, lukutaitoon ja hyvinvointiin on panostettava. Näistä on aika helppo olla samaa mieltä.

Käytännön toimenpiteiksi on yleisimmin esitetty mm. lukemisen lisäämistä koulupäivän aikana, varhaista puuttumista lukemisen ja matematiikan vaikeuksiin sekä säännöllistä perustaitojen harjoittelua.

Lukemiskuulttuuria voi vahvistaa esimerkiksi lukemalla lapsille. Toimiessani opettajana peruskoulussa luin oppilailleni. Yksi mieleenpainuvin lukemani kirja oli Seitsemän veljestä. Vaikka se on vanhaa suomea ja ajattelin, että se on vaikeasti ymmärrettävä, niin siitä tuli koko lukuvuoden ykköshitti.

Opetushallituksen pääjohtaja Kurt Torsellin sanoin: "Koulutuksesta täytyy tehdä merkityksellistä kaikille lapsille, koska kiinnostus ja uteliaisuus ovat tärkeitä oppimisen motivaattoreita."