Lapset ja nuoret liikkumaan

UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari totesi syyskuussa MTV Uutisten haastattelussa, että lasten kunto on tällä hetkellä huonoin 50-vuotisen mittaushistorian aikana. Viides- ja kahdeksasluokkalaisille tehtävät Move!-mittaukset osoittavat myös, että kuntoerot lasten välillä ovat kasvaneet. Erityisesti lukioikäiset tytöt liikkuvat liian vähän.

Fyysinen kunto vaikuttaa myös ihmisen psyykkiseen puoleen. Syyskuussa julkaistun Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan 8.-9. luokkalaisista tytöistä yli kolmannes koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Poikien vastaava osuus oli 9%. Nuorten elintavat ovat terveemmät kuin aikaisemmin, mutta silti henkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Ilmiölle ei löydy selkeää selitystä kyselystä. Pitäisi pureutua tarkemmin siihen, mikä nuorille aiheuttaa pahoinvointia, jotta löytyisi keinoja kohentaa tilannetta. 

Kotitalouksien heikentynyt taloustilanne on johtanut siihen, että moni lapsi ja nuori joutuu lopettamaan seuraharrastuksensa taloudellisista syistä. Huippu-urheilu on eri asia kuin terveyden kannalta tarpeellinen liikunta. Erityisesti tavoitteelliseen urheiluun tarvitaan urheiluseuroja. Omaehtoinen liikkuminen on kuitenkin seuratoiminnassakin oleellista.

Jotkin kunnat, kuten esim. Tuusula, ovat ilahduttavasti lisänneet lasten ja nuorten harrastustoimintaa koulupäivien jälkeen kouluille. Osa harrastuksista on liikuntapainotteisia, kuten ohjattua kuntosaliharjoittelua. Tämä koulujen tarjoama liikunta on lapsille ja nuorille ilmaista. Pidän sitä erittäin tärkeänä, vaikkei se seuratoimintaa korvaakaan. Yhdessä liikkuminen vähentää myös yksinäisyyden tunnetta, joka on myös lisääntynyt nuorten keskuudessa koronan seurauksena.

Huono fyysinen kunto lisää sairastavuutta työelämässä. Sairastelusta on haittaa ihmiselle itselleen, mutta myös työnantajille ja yhteiskunnalle menetettyjen työvuosien ja työn tuottavuuden heikkenemisen muodossa.

THL:n suositusten mukaan lasten pitäisi liikkua 1,5 - 2 tuntia joka päivä ja aikuisten vähintään 2,5 tuntia viikossa. 2,5 tuntia tarkoittaa esim. 30 min kävelylenkkiä viisi kertaa viikossa.

Ehdottaisin välittömästi käyttöön otettavaksi keinoksi sitä, että huoltajat tai muut lasten lähellä olevat ihmiset keskustelevat lastensa kanssa, mitä liikuntaa nämä voisivat ajatella harrastavansa. Sen jälkeen lähdetään toteuttamaan sitä perheen taloudellisten resurssien puitteissa.

Liikunnan ei tarvitse olla mitään suureellista ainakaan aluksi. Ihan vain kävely- tai pyörälenkit riittävät. Liikuntaan jää ns. kiinni, kun sitä alkaa vain tehdä. Liikunta tuottaa mielihyvää. Jos liikunta tuntuu vieraalta, niin suosittelisin kokeilemaan esim. keilailua tai sulkapalloa. Ne ovat ainakin minusta erityisen hauskoja lajeja.

Menen perheeni kanssa usein kotikuntani lisäksi jollekin toiselle paikkakunnalle retkeilemään ja patikoimaan. Se tuo vaihtelua maisemiin ja pääsee samalla tutustumaan uusiin alueisiin. Suomessa riittää toinen toistaan hienompia ja mielenkiintoisimpia paikkoja samoiltavaksi.