Koulu toi sivistyksen kylään
Tuusula on ollut edelläkävijä kouluillaan jo reilusti yli sata vuotta. Ei siis ole sattumaa eikä pelkästään viime vuosien aikaansaannosta, että Tuusula on sitä edelleen.
Ajattelen vahvasti niin, että jos ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttäkään.
Tuusulan ensimmäinen kiinteä koulu oli vuonna 1850 aloittanut Nybergin koulu, joka sijaitsi Tuusulan kirkkoa vastapäätä "Gustavelundin huoneistossa".
Kunnallinen itsehallinto alkoi Suomessa vuonna 1865. Sitä ennen kirkko eli seurakunta oli vastannut kuntalaisten kiertokouluista. Tuusulan ensimmäinen kunnan yläkansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1875 Kirkonkylässä.
Tuusulan muut vanhimmat koulut ovat Ruotsinkylän koulu vuodelta 1894 ja Nahkelan sekä Rusutjärven sisarkoulut vuodelta 1905.
Nahkelan ja Rusutjärven koulut täyttävät tänä vuonna siis kunniakkaat 120 vuotta.
Juhlavuoden kunniaksi kurkistan kanssanne kotikyläni Nahkelan koulun perustamisen aikaan hieman pintaa syvemmälle. Historiaa on paljon.
Tuusulan pysyvä asutus on lähtenyt Nahkelasta ja Siippoosta. Kenties siksi Nahkelaan alettiin suunnitella koulua Suomen mittapuun mukaan varsin varhaisessa vaiheessa.
2.2.1904 kyläläiset kokoontuivat Yli-Hannulaan keskustelemaan koulun perustamisesta. Kokouksessa päätettiin perustaa ja rakentaa ylempi kansakoulu Nahkelan piiriin niin pian kuin mahdollista.
Kyläläiset hankkivat tarvittavat rakennustarvikkeet, rakensivat ja kustansivat koulunsa itse. Opettajan palkkaan pyydettiin valtion apua ja lisäksi opettajalle annettiin asuttavaksi kaksi huonetta, keittiö ja polttopuut. Saunaa ei katsottu vielä tarpeelliseksi, koska koulun läheisyydessä oli naapurin sauna, jota opettaja saattoi käyttää.
Nahkelan koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Verneri Verlander, joka seuraavana vuonna suomensi nimensä kyläläisten vanavedessä Joenpelloksi. Tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin Anna Karjalainen. Ja niin koulutoiminta Nahkelassa käynnistyi 1.8.1905.
Aikaa suhteuttaakseen on hyvä huomata, ettei Suomi ollut tuolloin vuonna 1905 vielä itsenäinen. Vuoden 1906 sukunimien suomentamisaalto liittyi laajempaan suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin vahvistamiseen vastauksena venäläistämispyrkimyksiin.
Myös yleinen oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta myöhemmin vuonna 1921. Lain mukaan kuusivuotinen kansakoulu tuli pakolliseksi kaikille lapsille. Lain tavoitteena oli taata koko kansalle koulutus, ja se oli itsenäisyyden alun yksi merkittävimmistä ratkaisuista Suomessa.
Koulun merkitys kylille 1900-luvun alkupuolen maatalousvaltaisessa Suomessa oli valtava. Vaikka ajat ovat muuttuneet paljonkin, niin koulun merkitys alueelle on edelleen suuri. Sen toivoisin kaikkien päättäjienkin ymmärtävän. Pysyäkseen elinvoimaisena kylä tarvitsee alakoulun ja rakennuslupia. Tuusulaan tulijoita kyllä on.
Olen hyvin kiitollinen isoisoisilleni, jotka kuuluivat koulun perustaja- ja rakentajakaartiin, ja muille heidän aikalaisilleen, joilla oli viisautta nähdä kauas ja mahdollistaa tuleville sukupolville sivistyksen tie.