Korkeasti koulutettujen ennätyskorkea työttömyys on suurta tuhlausta
Suomen työttömyysaste on toiseksi korkein EU:ssa Espanjan jälkeen. Heinäkuussa 2025 Suomen työttömyysaste oli 9,3%.
Työikäiseen väestöön luetaan kaikki 15–74-vuotiaat henkilöt. Virallinen koko väestön työllisyysaste lasketaan kuitenkin 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen, tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla. Myös tutkimusviikolla tietyin ehdoin työstä tilapäisesti poissa ollut henkilö lasketaan työlliseksi.
Työllisyysaste sisältää myös alityölliset eli henkilöt, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä kuin hänelle on tarjolla.
Heinäkuussa 2025 Suomen työllisyysaste oli 76,5% ja vuotta aikaisemmin 77,4%. Työllisiä oli 42 000 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Poikkeuksellista tässä hetkessä on erityisesti korkeasti koulutettujen suuri työttömyys. Akateeminen työttömyys alkoi kasvaa selvästi vuoden 2023 alussa ja kasvu on ollut nopeaa.
Heinäkuussa 2025 korkeakoulutettuja työttömiä oli 67 000. Se on korkein taso koko tilastohistorian aikana.
Korkeasti koulutettujen korkea työttömyysaste on yhteiskunnalle erityisen ongelmallista, koska verovaroin toteutettu korkeakoulutus on yhteiskunnalle mittava investointi eivätkä koulutukseen käytetyt resurssit tuota työttömänä tai osa-aikaisesti työllistettynä koulutuksesta odotettua hyötyä.
Korkeasti koulutetut henkilöt omaavat usein erityisosaamista, jota tarvitaan monilla aloilla. Työttömyys merkitsee sitä, että tämä potentiaali jää hyödyntämättä ja se taas heikentää koko kansantalouden tuottavuutta.
Työttömyys aiheuttaa turhautumista ja identiteettikriisejä, koska odotukset työurasta eivät toteudu.
Jos pitkälle kouluttautuneet eivät löydä työtä tai joutuvat tekemään selkeästi koulutuksestaan poikkeavaa työtä, se voi viitata siihen, että työmarkkinat eivät kykene hyödyntämään osaamista oikein. Nähdäkseni työttömyys ja alityöllistyminen johtuvat ennen kaikkea siitä, ettei koulutusta vastaavia työpaikkoja yksinkertaisesti ole Suomessa riittävästi. Tämä on näkynyt erityisesti yksityisellä sektorilla jo vuosikausia.
Talousnäkymät pitäisi saada kiireesti paremmiksi, jotta yritykset uskaltaisivat investoida ja työllistää.
Työttömät eivät maksa veroja samalla tavalla kuin työssäkäyvät ja samalla he voivat olla riippuvaisia sosiaalituista. Tämä rasittaa julkista taloutta ja voi johtaa leikkauksiin muilla yhteiskunnan sektoreilla.
Ennätyskorkea akateeminen työttömyys painaa myös opiskelijoiden mieltä.
Avoimia työpaikkoja on edelleen poikkeuksellisen vähän. Yhtä avointa paikkaa kohden on yhä enemmän hakijoita, ja siten yhä useampi jää ilman työpaikkaa. Jos yksittäinen työpaikka houkutteli ennen noin 40 hakemusta, nyt määrä on yli 200.
Julkisuudessa on esitetty varovaisia ennusteita, että työmarkkinoilla tapahtuisi käänne parempaan ensi vuonna. Meidän yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta se olisi enemmän kuin toivottavaa.