Konkurssiaaltoa ei saa päästää muuttumaan aallokoksi
Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla konkurssit lisääntyivät n. 20% verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna. Tarkalleen sanoen 1 325 yritystä asetettiin konkurssiin. Vuositasolla se tarkoittaisi tasaisen taulukon mukaan 2 650 konkurssia. Se on vain hieman viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Olemme onneksi vielä kaukana 1990-luvun laman pahimmasta ajasta. Vuonna 1992 konkursseja asetettiin vireille 7 391 kappaletta.
Kauppalehden elokuun lopulla tekemän analyysin mukaan suomalaisyritykset ovat kuitenkin vuoden 2022 tilinpäätösten perusteella keskimäärin vakavaraisia, kannattavia ja vähävelkaisia. Alakohtaiset erot ovat silti suuret.
Käänne huonompaan on valitettavasti kuitenkin tapahtunut. Esim. OP Ryhmän tuoreimman ennusteen mukaan Suomi luisuu kohti taantumaa vuonna 2024. Se tarkoittaa siis sitä, ettei Suomen bruttokansantuotteen ennusteta kasvavan ensi vuonna.
Mielestäni valtion, kuntien ja yritysten kaikkein tärkein tehtävä olisi nyt varmistaa, että työllistäviä tahoja löytyy, jotta työpaikkoja ylipäätään olisi. Työttömyyden lisääntymistä vastaan pitää taistella kaikin keinoin. Lisäksi työttömiä pitää tukea työn etsinnässä. Suomessa on jo entuudestaan suuri julkisen talouden kestävyysvaje.
Markkinataloudessa on lähtökohtaisesti tilaa vain elinvoimaisille ja kannattaville yrityksille. Konkurssi on kuitenkin monesti rankka paikka yrittäjille, jotka ovat saattaneet laittaa koko elämänsä ja omaisuutensa peliin. Heitä pitää auttaa pääsemään konkurssin yli.
Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Jaakko Kiander totesi Talouselämä-lehdessä elokuun lopulla, että ilmassa on samoja merkkejä kuin 1990-luvun lamassa ja finanssikriisissä vuosina 2008-2009, sillä asuntokauppa ja rakentaminen ovat pysähtyneet. Tällä on myös kerrannaisvaikutuksia.
Euroopan keskuspankki on nostanut vuoden 2022 kesästä lähtien ohjauskorkoja nopeaan tahtiin hintatason vakauttamiseksi. Korkojen noususta menee 1-2 vuotta työllisyysvaikutukseen.
Heikentyneiden työllisyysnäkymien lisäksi hiipunut ostovoima pahentaa taloustilannetta entisestään. Suomessa korkojen nousu syö ostovoimaa muuta Eurooppa enemmän, koska meillä lainat on sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin. EKP ei muuta korkoja Suomen tarpeen mukaan.
Orpon hallituksen työllisyystoimilla tavoitellaan 100 000 lisätyöllistä ja 1,1 miljardin euron julkisen talouden vahvistamista vuoteen 2027 mennessä. Huonontuneet työllisyysnäkymät eivät ainakaan helpota hallituksen haasteita.
Hallitus pyrkii hallitusohjelmassaan purkamaan työnteon kannustinloukkuja mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen ja työttömyysturvan työssäoloehdon pidentämisen keinoin. Myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä on suunnitteilla kaikkiin tuloluokkiin.
Niin valtiovallan, kuntien kuin yritystenkin olisi erittäin tärkeää löytää keinoja selvitä ilman liian suuria vaurioita taantumasta, joka kaikkien merkkien mukaan on meillä edessä. Konkurssiaaltoa ei saa päästää muuttumaan pitkäaikaiseksi konkurssiaallokoksi.