Kirjasto on Suomen käytetyin kulttuuripalvelu
Suomalaiset ovat Euroopan aktiivisimpia kirjastojen käyttäjiä. Vuonna 2023 suomalaiset kävivät kirjastossa keskimäärin yhdeksän kertaa ja lainasivat 13 kirjaa. Äänikirjatkaan eivät näytä heikentäneen kirjaston suosiota.
Kirjastojen resurssit ovat kuitenkin heikentyneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2023 kyselyssä enää 16 prosenttia vastaajista arvioi kirjastojen henkilökunnan ajan riittävän lukutaitotyön lainmukaiseen tekemiseen. Lukutaitotyöhön kuuluu mm. kirjojen vinkkaaminen, koulujen kirjastovierailujen järjestäminen, mediakasvatus sekä asiakkaiden auttaminen digitaalisten aineistojen etsimisessä.
Suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkeä, mutta hyvin huolestuttavaa on, että lukutaito on laskenut jo kahden vuosikymmenen ajan.
Kirjastolla on pitkät perinteet. Maailman ensimmäiset kirjastot koostuivat sumerilaisista teksteistä, jotka oli kirjoitettu savitauluille ja ne sisälsivät lähinnä hallinnollisia asiakirjoja ja oikeuden päätöksiä.
Joidenkin tietojen mukaan maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti valistusajattelija Benjamin Franklin vuonna 1731. Ensimmäinen verorahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.
Suomessa sivistyneistö ja ylioppilaat alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina 1800-luvun puolivälissä. Koko kansalle avoimiksi kansankirjastot muutettiin 1900-luvun alussa Amerikan mallin mukaisesti.
Kirjastotyyppejä ovat kansalliskirjasto, yleiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot ja yhteisöjen kirjastot.
Useimmissa maissa on kansalliskirjasto. Sen tehtävänä on ylläpitää kansallisbibliografiaa ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu kirjallisuus, musiikki yms. Kansalliskirjaston aineistoja voi hakea Finna.fi-palvelusta ja Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta. Suomessa kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston erillislaitoksena.
Yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) tavoitteena on edistää: 1. väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, 2. tiedon saatavuutta ja käyttöä, 3. lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, 4. mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, 5. aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Kirjastoja käytetään nykyään muuhunkin kuin lukemiseen ja lainaamiseen, kuten opiskeluun, etätyöhön, tapahtumiin ja seurusteluun.
Kotikunnassa Tuusulassa keskusteltiin tänä keväänä, mitä tehdä, kun nykyinen kirjastorakennus Hyrylässä alkaa olla huonossa kunnossa eikä vastaa enää kaikilta osin kirjaston muuttuneisiin tarpeisiin. Kyseinen rakennus on valmistunut vuonnan 1980 liiketilaksi. Varmasti moni pitkään Tuusulassa asunut muistaa K-market Kahverin, joka sijaitsi nykyisen kirjaston paikalla.
Tuusula on tehnyt viime vuosina suuria investointeja. Valtuuston päätöksen myötä kirjasto saa kevyen peruskorjauksen, mutta muuten se jää vielä odottamaan uutta tulevaa rakennustaan. Olkoon se sitten odotuksen arvoinen.