Kiinteistöt etsivät kumppania tosi tarkoituksella

Vuoden 2023 alusta voimaan astuneessa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöt jäivät pääosin kuntien omistukseen. Hyvinvointialueet ovat vuokranneet tiloja kunnilta. Vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin lailla. Tilanne muuttuu tänä vuonna, kun vuokrasopimukset voidaan neuvotella uudelleen.

Kuntaliitto arvioi, että jopa 30–50 prosenttia nykyisistä sote-kiinteistöistä saattaa jäädä tyhjilleen. Se merkitsee noin kahta miljoonaa kerrosneliötä käyttämättömiä tiloja. Kuntien talouteen sillä on iso vaikutus. Tilanne ei ole kunnille muutenkaan yksinkertainen ratkaistavaksi.

Jos palvelut katoavat, niin kunniltakin jäävät vuokratulot saamatta. Tarpeettomaksi käyneistä rakennuksista aiheutuu kunnille ylläpitokustannuksia eikä rakennusten purkaminenkaan ole ilmaista.

Tyhjistä kiinteistöistä aiheutuu taloudellisia vaikutuksia kunnille, vaikka ne poistettaisiin taseesta mahdollisimman oikea-aikaisesti. Alaskirjauksilla on suora heikentävä tulosvaikutus kuntien tilinpäätökseen.

Moni kunta olisi todennäköisesti halukas vuokraamaan sote-tiloja hyvinvointialueille edullisesti tai jopa ilmaiseksi, jos vain lähipalvelut säilyisivät. Kuntalaki ei kuitenkaan mahdollista sitä. Kiinteistökehittäjänä toimivan kunnan on kuntalain mukaan yhtiöitettävä sote-kiinteistönsä.

Julkisuudessa on esitetty, että kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin etsiä uutta käyttöä kiinteistöille. Kuntien on lain mukaan kuitenkin myytävä kiinteistöt markkinahintaan. Ostajia ei välttämättä ole helppo löytää.

Kuntalain mukaan kunta voi myydä kiinteistön kilpailuttamalla, jolloin selviää markkinahinta. Kunta voi myös pyytää auktorisoidulta kiinteistöarvioitsijalta puolueettoman hinta-arvion kiinteistöstä.

Kunnilla on lisäksi muitakin tyhjiä kiinteistöjä kuin sotekiinteistöjä. Tietysti olisi optimaalista, että kutakin rakennusta voitaisiin käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on alunperin suunniteltu. Alkuperäinen käyttötarkoitus usein rajaa tuleviakin käyttötarkoituksia.

Tarpeettomaksi jääneille erilaisille rakennuksille on kuitenkin onnistuttu löytämään myös monenlaisia uusia käyttötarkoituksia, joita ovat mm. erilaiset hoiva- ja päiväkodit, käsityöläisten toimitilat, matkailu- ja pitopalveluyritykset, kokous-, kurssi- ja harrastustilat, taiteilijoiden asunnot ja pienimuotoiset myymälät sekä näyttelyt, vapaa-ajan asunnot, yhdistysten toimitilat ja yksityisasunnot.

Tyhjät kiinteistöt voisivat toimia myös erilaisina pop-up -pisteinä esimerkiksi maatalousyrittäjille, kaupoille tai sote-palveluille.

Kysyin asiaa myös tekoälyltä. Tekoälyn vastaus listasi osittain samoja käyttötarkoituksia kuin jo yllä on mainittuna, mutta lisäksi se painotti erityisesti kestävän kehityksen näkökulmaa. Sen mukaan tyhjien rakennusten uusiokäyttö on järkevä ja kestävä tapa elävöittää yhteisöjä ja alueita sekä vaalia arkkitehtuurista perintöä.