Kevyt inflaatio

11.08.2022

Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä hintojen nousua ja sen seurauksena rahan ostovoiman heikkenemistä. Rahan reaalinen arvo siis laskee.

Suomessa inflaatio oli tämän vuoden kesäkuussa 7,8 %. Kovaan inflaatiovauhtiin vaikuttivat erityisesti sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu. Euroalueen inflaatio vastaavana ajankohtana oli 8,6 %. Nousutahti on euroalueen mittaushistorian kovin. Kuluvan vuoden alussa inflaatiota kiihdyttivät koronapandemian jälkeiset häiriöt toimitusketjuissa. Keväällä ja alkukesällä korkeaan inflaatioon vaikuttivat erityisesti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian kallistuminen. Polttoaineiden hinnat nousivat kesäkuussa erilaisten tukitoimien jälkeenkin 41,9 %.

Euroalueella kiivainta hintojen nousu on ollut Virossa, jossa hinnat nousivat kesäkuussa peräti 22,0 % viime vuodesta. Tanskassa maan suurin kauppakonserni Salling on jopa ottanut käyttöön kokeiluna joidenkin päivittäistavaroiden hintakaton, jota se ei ylitä ainakaan ennen marraskuun alkua. Voisivatkohan kaupan alan suuret keskusliikkeet Kesko ja S-ryhmä kokeilla vastaavaa kampanjaa Suomessa?

Jotta jonkin asian voisi ymmärtää, täytyy tuntea taustalla vaikuttavaa teoriaa. Inflaatio mielletään nykyisin yleisesti taloustieteissä monetaarisena eli rahaan liittyvänä ilmiönä. Tässä on taustalla rahan kvantiteettiteoria, johon liittyy rahan neutraalius. Teorian mukaan yleisen kuluttajahintatason määrää markkinoilla oleva rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään.

Inflaation kiihtyessä keskuspankit yleensä nostavat ohjauskorkoaan, mikä vaikuttaa välittömästi liikepankkien korkoihin ja tällä pyritään siis vähentämään liikkeellä olevan rahan määrää inflaation hillitsemiseksi.

Inflaation suurimpia ongelmia on sen vaihteluvälin yllätyksellisyys. Esimerkiksi pankkitalletus voi menettää arvoaan inflaation kiihtyessä. Vastaavasti lainanottajilla vaikutus on päinvastainen.

Kevyttä, noin kahden prosentin vuosittaista inflaatiota pyritään pitämään nykyään yllä rahapoliittisilla toimenpiteillä, koska deflaatiota pidetään inflaatiota haitallisempana asiana. Deflaatio on inflaation vastakohta ja tarkoittaa siis hintatason laskua. Kevyt inflaatio kannustaa kuluttamaan, koska inflaation vallitessa raha menettää "sopivasti" arvoaan, jos sitä ei käytetä ja siksi kevyttä inflaatiota pidetään kansantalouden kannalta hyödyllisenä.

Liian korkea inflaatio hidastaa talouskasvua ja heikentää kilpailukykyä. Myös ihmisten ostovoima heikkenee. Hintojen nousu aiheuttaa korotuspaineita myös palkkoihin jossain kohtaa. Kustannusten noustessa monien yritysten kannattavuus huononee. Valtio ja kunnat saavat vähemmän verotuloja, kun yritysten tuotot pienenevät. Heikko taloustilanne lisää herkästi myös työttömyyttä. Liian suuri inflaatio aiheuttaa siis yleistä epävarmuutta; kuluttajat eivät uskalla tai pysty kuluttamaan eivätkä yritykset uskalla investoida ja siksi korkea inflaatio on haitallista taloudelle kokonaisuudessaan.