Katse tulevaisuuteen
Sitran Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan yhteiskunnallisesta päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys niin kansalaisten kuin päättäjien itsensäkin mielestä. Tätä mieltä oli 89 prosenttia vastaajista.
Demokratian yksi suuri haaste on liiallinen kuluvan vaalikauden tai seuraavien vaalien tuijottaminen. On paljon asioita, jotka pitäisi ehdottomasti ulottua yli vaalikausien.
Vaikka lähitulevaisuuden näkymät ovat sumeat, olisi tarpeellista suunnata katsetta kauemmaksi niin yksityisessä kuin julkisessakin päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa.
Tulevaisuuden tutkimus auttaa organisaatioita ja yhteiskuntia ennakoimaan ja varautumaan mahdollisiin muutoksiin, kuten teknologisiin innovaatioihin, talouden suhdanteisiin tai ilmastonmuutokseen.
Kun pystytään arvioimaan paremmin, mihin suuntaan maailma on menossa, voidaan investoinnit ja kehityspanokset kohdentaa nykyistä paremmin.
Erilaiset skenaariot ja riskianalyysit taas auttavat varautumaan äkillisiin muutoksiin, kuten pandemioihin tai geopoliittisiin kriiseihin.
Tiedonalana tulevaisuudentutkimus eli futurologia on monitieteellistä ja sen päätehtävä on kartoittaa jonkin ilmiön mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.
Tutkimusprosessissa voidaan hyödyntää erilaisia työvälineitä, kuten aikasarja-analyyseja, skenaarioita, simulaatioita. Tulevaisuuden tutkimukseen kuuluvat minua erityisesti kiehtovat heikkojen signaalien, villien korttien ja megatrendien käsitteet.
Heikko signaali on varhainen merkki mahdollisesta tulevasta muutoksesta, joka ei vielä ole laajasti tunnettu tai vahvistunut trendiksi.
Villi kortti on ainutkertainen yksittäinen tapahtuma, joka ilmaantuu yllättäen ja joka muuttaa tapahtumien kehityskulun aiempaa epävarmemmaksi, esim. COVID-19.
Megatrendi on maailmanlaajuinen yleinen laaja muutosten kaari, kuten hyvinvoinnin haasteet, digivallan kilpailu ja talouden epävakaus.
Digivallan kilpailuun liittyy tekoäly, joka saattaa herättää monissa ristiriitaisia tuntemuksia. Olen itse pyrkinyt tarkastelemaan tekoälyä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.
Työelämässä tekoäly esimerkiksi automatisoi rutiinitehtäviä ja nostaa näin tuottavuutta. Tekoälyn myötä joitakin ammatteja saattaa kadota, mutta sen ansiosta tulee myös uusia työtehtäviä, kuten tekoälyn hallinta ja datan analysointi.
Julkinen sektori voi hyödyntää tekoälyä erityisesti ennakoinnissa ja palvelujen kohdentamisessa.
Tekoäly tukee kriisinhallintaa, mutta voi myös lisätä riippuvuutta teknologiasta.
On olennaisen tärkeää, että tekoälyä osataan hallita.
Sitran Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan toivotuimpia muutoksia yhteiskunnassa seuraavan 10 vuoden aikana ovat työpaikkojen löytyminen kaikille sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantuminen.
Täydentäisin listaa vielä kaikkien ihmisten hyvinvoinnilla. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä mielekkääksi kokemaansa työtä ja voida hyvin. Hyvinvointia ei voi ulkoistaa edes tekoälylle, vaan se on meidän kaikkien kanssaihmisten vastuulla.