Kannustinloukuista aitoihin kannustimiin

Sanotaan, että on kansalaisoikeus ja -velvollisuus käydä äänestämässä. Mielestäni pitäisi olla myös kansalaisoikeus ja -velvollisuus, että kaikki työikäiset ja -kykyiset käyvät ja saavat käydä töissä.

Monesti olen ihmetellyt, miksei työllisyystoimien hyväksi ole jo vuosia tai vuosikymmeniä tehty enemmän.

Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön tulonlisäyksestä merkittävä osa menee etuuksien pienenemiseen, maksujen nousuun ja veroihin. Kannustinloukut voidaan jakaa työttömyysloukkuihin (työttömän ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan) ja tuloloukkuihin (työllisen ei ole taloudellisesi kannattavaa ansaita enempää).

Työttömyysloukkua mitataan työllistymisveroasteella, joka kertoo kuinka suuri osa työllistymisen tuomasta lisäansiosta menetetään veroihin, maksuihin ja etuuksien pienenemiseen. Yleisesti työllisyysloukun rajana on pidetty 80 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) 10.2.2022 julkaiseman selvityksen mukaan 
315 000 suomalaista on työttömyysloukun kaltaisessa tilanteessa, jossa siis työllistymisen jälkeenkin seuraavasta tulonlisäyksestä jäisi käteen vain 25 % tai sitä vähemmän.

ETLA:n mukaan työttömyysloukussa on enemmän naisia kuin miehiä. Suurin osa heistä on 30 – 50-vuotiaita. Merkittävä osa työttömyysloukussa olevista saa asumistukea tai toimeentulotukea.

Marinin hallitus asetti toimikautensa alkupuolella sosiaaliturvakomitean, jonka yksi tehtävä oli tuottaa esityksiä kannustinloukkujen poistamiseksi. Sosiaaliturvakomitean 29.11.2021 julkaiseman näkemyksen mukaan: "Nykyjärjestelmä ei kannusta parhaimmalla mahdollisella tavalla työllistymään tai parantamaan työllistymisen edellytyksiä (esimerkiksi opiskelemaan tai osallistumaan kuntoutukseen)."

Byrokratialoukkujen osalta sosiaaliturvakomitea esitti, että sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Lisäksi komitea esitti, että ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamissääntöjä pitäisi yhdenmukaistaa.

Miksei näin sitten ole tehty kuin on esitetty?

On erittäin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia keinoja tuleva hallitus ohjelmaansa kirjaa työllisyystoimien osalta.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt useita keinoja kannustinloukkujen purkamiseksi. Nostan niistä tähän kaksi mielestäni parasta keinoa: 1. tuloverojen alennus kautta linjan, 2. asumistuen ja työtulojen yhteensovituksen lieventäminen, jolloin lievennettäisiin työtulojen leikkaavaa vaikutusta asumistukeen.

Kannustinloukkujen vähentämisestä hyötyisivät sekä työllistyvät henkilöt että valtio ja kunnat. Mitä useampi kansalainen on töissä sitä enemmän lähtökohtaisesti saadaan kerättyä tuloveroa ja vastaavasti erilaisia etuuksia tarvitsee maksaa vähemmän. Myös yritykset maksavat enemmän yhteisöveroja, jos työvoimapuola ei haittaa liiketoimintaa.

Työllisyyden näkökulmasta on merkitsevää, miten ihmiset reagoivat työnteon kannustimiin. Kannustan jokaista työikäistä aktiivisesti pyrkimään työelämään. Jokainen työ antaa jotain myös tekijälleen.