Julkiset hankinnat tapetille

Julkiset hankinnat nousevat otsikoihin aika ajoin. Tausta-aineistoa lukiessani totesin, että ehkä niitä pitäisi nostaa esiin useamminkin. 

Julkisia hankintoja tehdään valtavat määrät ja varmasti niistä suuri osa on järkeviä, mutta liian moni hanke epäonnistuu ja tulee aivan liian kalliiksi veronmaksajille. Nostan näistä muutaman esiin esimerkkinä, jotta jatkossa tällaisia pohjattomia kaivoja ei tulisi. 

Vantaan Kuusijärven parkkipaikka maksoi 3,8 miljoonaa euroa ja uuden savusaunan kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa, pulkkamäki ja grillikatos kumpikin 600 000 euroa.

Kävin lapsena usein uimassa Kuusijärvellä. Meille riitti mainiosti, että oli laituri, mistä hypätä veteen. Muistaakseni siellä oli sauna ja kahvila/lounaspaikka jo silloin. Minä en tosin niitä tarvinnut. Toki nyt hieman vanhempana osaan arvostaa myös saunaa ja baaria. Väitän kuitenkin, että saunan saa rakennettua aika paljon edullisemminkin kuin em. summalla. Kilpailutuksen täytyy olla puutteellinen tässä hankkeessa.

Poliisin lukuisien tietojärjestelmien yhdistämiseksi on ollut kehitteillä Vitja-niminen tietojärjestelmähanke. Hanke on ollut rakenteilla jo 14 vuotta ja rahaa se on niellyt yli 90 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvio on, että järjestelmä valmistuisi vuonna 2026. Ongelma on nyt myös jo se, että ohjelman käyttämä teknologia on vanhenemassa.

Helsingin kaupungilla oli Asti-tietojärjestelmähanke, jonka piti korvata esimerkiksi koulujen ja päiväkotien Wilma, mutta 32 miljoonaa euroa syönyt järjestelmä jää keskentekoiseksi eikä sitä oteta käyttöön.

Tietojärjestelmähankkeissa pitää tehdä etukäteen niin vahva sovellusanalyysi, että sen aikana selviää, soveltuuko järjestelmä käyttötarkoitukseensa.

Helsinki siirtyi keväällä 2022 uuteen Sarastia-palkkajärjestelmään, jonka käyttöönotossa ilmeni pahoja ongelmia.

Sarastia-sotkusta teetetyn selvityksen mukaan keskeisiksi haasteiksi ja syiksi kaaokselle havaittiin muun muassa puutteellinen johtaminen ja resursointi sekä järjestelmän tekniset riskit, joihin ei reagoitu riittävällä tavalla. Selvityksessä todetaan, ettei projektissa ollut yhtä tahoa, jolla olisi ollut valta, vastuu ja välineet viedä tämä muutos onnistuneesti läpi.

Pelkästään palkkasotkun selvittäminen on maksanut Helsingin kaupungille neljä miljoonaa euroa. Puhumattakaan ongelmista, joita se on aiheuttanut kaupungin palkansaajille.

Käytettävyydeltään hankalaksi koettu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän Apotti-hanke käynnistyi vuonna 2012. Rahaa siihen on käytetty tähän mennessä noin 800 miljoonaa euroa. 40% yli suunnitellun.

Lääkärilehti kirjoitti vuonna 2021, että Apotti nousee jättiläisenä lääkärin ja potilaan väliin. Aika kuluu järjestelmän koukeroihin, ei potilaalle.

Monet kunnat ovat vaikeuksissa vähenevien valtionosuuksien ja verotulojen kanssa. Palveluja karsitaan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. Jos verovarat kohdennettaisiin paremmin ja niihin suhtauduttaisiin kuin omiin rahoihin, niiden holtiton käyttö ainakin vähenisi.