Kolumnini korkeasti koulutettujan työttömyydestä on keskusteluttanut lukijoita vilkkaasti ainakin Keski-Uusimaa -lehden Facebook-sivuilla. Moninaisia ovat olleet reaktiot ja kommentit. Kiitos kommenteista; olen ne kaikki kyllä lukenut.
Suomen työttömyysaste on toiseksi korkein EU:ssa Espanjan jälkeen. Heinäkuussa 2025 Suomen työttömyysaste oli 9,3%.
Hyvä strategia katsoo tulevaisuuteen ja esittää organisaation vision eli tulevaisuuden tahtotilan tekemisen muodossa.
Suomalaiset ovat Euroopan aktiivisimpia kirjastojen käyttäjiä. Vuonna 2023 suomalaiset kävivät kirjastossa keskimäärin yhdeksän kertaa ja lainasivat 13 kirjaa. Äänikirjatkaan eivät näytä heikentäneen kirjaston suosiota.
Vuoden 2023 alusta voimaan astuneessa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöt jäivät pääosin kuntien omistukseen. Hyvinvointialueet ovat vuokranneet tiloja kunnilta. Vuokra-aika ja vuokrataso määriteltiin lailla. Tilanne muuttuu tänä vuonna, kun vuokrasopimukset voidaan neuvotella uudelleen.
Monien eri tahojen puhuessa tai raportoidessa työttömyydestä painopiste keskittyy usein lukuihin tai erilaisiin yksittäisiin, vaikutukseltaan pieniin tai epävarmoihin toimiin työllisyyden parantamiseksi. Päättäjien pitäisi joka tilanteessa muistaa, että jokainen työtön on ihminen; ei luku tai tilasto.
Tuusula on investoinut viime vuosina mittavasti palveluverkkoonsa; useita uusia päiväkoteja ja kouluja on valmistunut tai juuri valmistumassa. Myös Tuusulan urheilukeskuksen uusi monitoimihalli saatiin käyttöön tämän vuoden alussa.
Suomen kieli, tuo yksi lempiaiheistani, tuntuu vuosi vuodelta hienommalta. Minulla on tapana arvioida Suomen kielen uudissanatietokantaan kertyneitä uusia tai muuten ajankohtaisia vuoden sanoja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) julkaisee vuoden sanat aina kunkin vuoden joulukuussa.
Ostovoima on pudonnut merkitsevän paljon vuoden 2021 huhti-kesäkuusta alkaen energiakriisin ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. Alimmillaan ostovoima oli alkuvuodesta 2023, jolloin se oli noin 8,2 prosenttia pienempi kuin ennen kriisiä.
Suomessa monien ihmisten suurin varallisuuserä on asunto. Asuntojen arvonalennus köyhdyttää koko kansakuntaa ja jakaa ihmisiä liiaksi voittajiin ja häviäjiin. Suomessa on noin 2,8 miljoonaa vakinaisesti asuttua asuntoa.